Talousuutisia kansantajuisesti

Täsmätietoa sinulle ja minulle

Pienlainojen uusi korkokatto kesäkuusta 2013 alkaen

Kirjoittanut: Tutkiva journalisti - Jun• 14•13

Pienlainojen osuus lainamarkkinoilla on kasvanut jatkuvasti. Pikalainoja tarjoavia yhtiöitä tulee markkinoille joka vuosi enemmän ja enemmän. Tästä syystä myös lainsäädäntöä on täytynyt kehittää siihen suuntaan, että vippien helppo saatavuus ei aiheuttaisi taloudellisia ongelmia. Monet osoittavat syyttävällä sormella pikalainayhtiöitä, kun keskustellaan maksuhäiriöiden lisääntymisestä ja velkakierteistä. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin mustavalkoinen. Pikaluottoa tarjoavat firmat yleensä kyllä tarkastavat asiakkaan luottotiedot, eivätkä myönnä vippejä ihmisille, jotka ovat valmiiksi velkaantuneita. Joukossa on kuitenkin muutamia mustia lampaita, jotka tahrivat myös kunnollisten pikalainayrityksen imagon. Tästä syystä onkin hyvä olla tarkkana siitä, mistä lainaa hakee. Pikalaina on nopea ja helppo ottaa, ja se on aiheuttanut jonkin verran ongelmia. Kuluttajat ovat hakeneet lainaa hätäisesti tai humalapäissään. Tästä johtuen säädettiin jopa uusi laki, joka kieltää pikavippien myöntämisen ja tilille maksamisen öisin. Tämä on vähentänyt hieman harkitsematonta lainanhakua.

Pikavippejä on kritisoitu myös niiden korkeista koroista. Joissakin firmoissa korko on ollut jopa lähemmäs 1000 prosenttia. Lainaa hakiessa onkin siis todella hyvä kilpailuttaa eri pikavippifirmoja, sillä korot vaihtelevat eri yritysten välillä suuresti. Täysin epäinhimilliset korot tosin ovat uuden korkokattoa koskevan lain myötä historiaa. Kyseisessä laissa on säädetty kaikille pikavipeille tietty korkokatto. Lakiuudistus säätää, että jatkossa korko ei saa ylittää 51 prosenttia alle 2000 euron lainoissa. Laki tuli voimaan kesäkuussa 2013, ja sillä pyritään pienentämään velkakierteisiin joutuvien ihmisten määrää. Lakia on kuitenkin myös kritisoitu. Laki saattaa jatkossa houkuttaa suurentamaan lainasummia, sillä monet yhtiöt eivät välttämättä halua enää tarjota pieniä lainoja joissa voitot jäävät vaatimattomiksi. Mikäli lainat suurenevat, laki tuskin auttaa velkakierteisiin joutuvia – melkeinpä päinvastoin! Tosin tuskin monikaan lainayhtiö myöntää yli 2000 euron lainoja kelle tahansa, sillä mikään lainayhtiö ei halua luottotappioita. Aiempia 100 tai 200 euron vippejä hakiessa moni yhtiö ei varmasti tarkistanut luottotietoja yhtä hyvin kuin silloin, mikäli kyseessä on huomattavasti isompi lainasumma.

Pikalainan kuva

Tältä näyttää pikalaina (liioiteltu kuva)

Kari Kuusisto on Pienlainayhdistyksen toimitusjohtajana kritisoinut lakia kovin sanoin. Hänen mielestään laki on ristiriidassa elinkeinovapauden kanssa. Hän on jopa verrannut lakia täyskieltoon, jonka seurauksena kyseinen yritystoiminta olisi jatkossa melkein mahdotonta. Monet muutkin ovat sitä mieltä että kyseinen laki toimii luonnollisen kilpailun esteenä. Hallituksen ei yrittäjien mielestä tulisi puuttua asiaan, vaan antaa korkotasojen vaihdella ihan luonnostaan. Kun markkinoilla on monia alan yhtiöitä kilpailuttavat nämä toisiaan, ja tämän myötä korkotasot tippuvat ihan automaattisesti oikealle tasolle. Tämä ei tosin ole näyttänyt aikaisemmin juurikaan pätevän. Pikalainoja on ollut markkinoilla jo jonkin aikaa ja tästä huolimatta korot ovat pysyneet epäinhimillisinä. Monet korkokattolakia kritisoivat ovat kuitenkin sitä mieltä, että kyseinen laki ei tule olemaan ratkaisu velkaongelmiin.

Korkokatolla on myös paljon kannattajia. Kannattajat ovatkin muistuttaneet Kuusistoa siitä, että korkokatot ovat monissa muissa Euroopan maissa jo normaali käytäntö. Virossa esimerkiksi vastaava laki säädettiin jo vuonna 2009, eikä se ole lopettanut maan pikalainatoimintaa. Maissa joissa korkokattoa on käytetty, korot ovat usein nousseet juuri tuohon lain sallimaan maksimiin. Lainayritykset ovatkin tulkinneet lain niin, että maksimi korko on täysin hyväksyttävä. Tämä ei kuitenkaan ole lain tarkoitus, vaan korkojen haluttaisiin olevan vielä pienempiä.

Jatkossa on erityisen tärkeää että lainayhtiöt tarkistavat asiakkaidensa tiedot tarkasti, eivätkä myönnä lainoja heppoisin perustein. Varsinkaan jos kyse on entistä isommista lainoista. Mikäli luottoyhtiö ei myönnä luottoja vastuuntuntoisesti, on valtion syytä puuttua asiaan. Korkokatto on yksi keino viedä luotonantoa vastuullisempaan suuntaan, vaikka kyseinen laki heikentääkin vapaata markkinataloutta ja on saanut tästä syystä osakseen jonkin verran kritiikkiä.

Onko Suomella Kreikka-vakuuksia?

Kirjoittanut: Tutkiva journalisti - Jun• 01•13

Kreikan taloudelliset vaikeudet olivat muhineet pinnan alla jo pitkään ennen varsinaista kriisiä. Vuonna 2001 maan liittyessä euroalueeseen, se antoi väärää tietoa taloudellisesta tilanteestaan Euroopan Unionille. Euroon liittymisen kriteerinä oli, että julkisen talouden alijäämän tuli olla alle 3 prosenttia. Kreikan kohdalla tämä ei toteutunut, vaikka tilastot antoivatkin näin ymmärtää. Vasta monta vuotta myöhemmin vuonna 2009 tämä alijäämä kävi ilmi, kun Kreikan uusi pääministeri ilmoitti että todellinen alijäämä on reilusti yli tuon 3 prosenttia – peräti 13 prosenttia. Tämä tunnustus pisti talousmarkkinat täyteen myllerrykseen.

kreikan_lippu

Siinäpä se!

Kreikalle ei tämän jälkeen myönnetty enää lainaa, mikä tarkoitti että valtio oli todellisissa vaikeuksissa. Oli kehiteltävä muita keinoja tukea Kreikkaa niin ettei koko valtion talous menisi vararikkoon. Vuonna 2010 Kreikan pankkien luottoluokitus alennettiin pohjalukemiin. Muut Eurovaltiot aloittivat neuvottelut Kreikan tukipaketista, ja näin Kreikalle myönnettiin uusi laina velkojen maksamista varten. Tämä laina oli suuruudeltaan 110 miljardia euroa. Suomen osuus summasta oli 1,5 miljardia. Tukipaketti myönnettiin vain sillä ehdolla, että Kreikka suostuisi tiukkaan säästökuuriin. Kun kaikesta säästettiin ja karsittiin olivat kansalaiset erittäin tyytymättömiä tilanteeseen. Säästötoimenpiteistä aiheutui useita mellakoita ympäri maata vuonna 2011.

Vuonna 2012 Kreikalle myönnettiin jälleen uusi tukipaketti, ja tällä kertaa Suomen osuus oli edellistä suurempi. Kreikan tukipaketit ovat aiheuttaneet paljon keskustelua ympäri Eurooppaa. Monet ovat sitä mieltä, että muiden hyvin asiansa hoitavien maiden ei tulisi joutua velkaantuneiden maiden maksumiehiksi. Mikäli Kreikkaa ei kuitenkaan auteta, voisi koko euro kaatua valuuttana. Kreikan auttaminen vakauttaa myös koko Euroopan taloutta.

Yksi suurista kysymyksistä viime aikoina on ollut se, onko Suomella Kreikka-vakuuksia? Toisin sanoen, mikäli Kreikka ei pysty maksamaan lainojaan takaisin onko Suomella sellaisia vakuuksia Kreikalta, jotka takaavat, että Suomi saa lainatut rahat varmasti takaisin? Kansanedustajilta on kysytty mediassa vakuuksista ja suurin osa heistä vakuuttaa, että vakuudet kyllä löytyvät, mutta niiden olemassaolosta on esitetty myös epäilyksiä.

Asia on monimutkainen. Virallisen version mukaan Suomella on vakuudet. Vakuuksina toimivat 952 miljoonan euron velkakirjat, mutta Suomella on mahdollisuus päästä käsiksi näiden velkakirjojen varoihin vain siinä tapauksessa, mikäli Kreikka maksaa lainansa takaisin ajallaan. Näin ei kuitenkaan käy lähes koskaan vaan yleensä lainan antaja ja lainan saaja sopivat jossain vaiheessa velkojen osittaisesta anteeksiannosta. Toisin sanoen nämä vakuudet ovat lähes arvottomat, ja monet ovat tästä syystä sitä mieltä että Kreikka-vakuuksia ei todellisuudessa ole olemassakaan.

Toinen kohua aiheuttanut asia liittyen Kreikan tukipakettiin ja vakuuksiin on valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Tytti Noraksen haastattelussa antama lausunto. Noras totesi, ettei vakuusjärjestelyasiakirjassa mainittu vakuuksista mitään. Tämä kuulema johtuu hienotunteisuudesta. Lausunnon jälkeen monet ihmettelivät ja miettivät mitä asiakirjassa sitten oikein luvattiin ja mitä allekirjoitettiin? Helsingin Sanomien selvityksessä kävi myös ilmi, että vakuuksista ei tosiaan ainakaan virallisessa asiakirjassa mainita. Valtiovarainministeriö on kuitenkin eri mieltä. Ministeriö väittää, että sopimuksessa mainitaan vakuuksista useaan otteeseen. He myös huomattavat, että sopimus koostuu monesta eri asiakirjasta ja vakuusjärjestelyasiakirja on siis vain yksi monista.

Helsingin Sanomien haastattelussa 6. kesäkuuta 2013 valtiovarainministeriö toteaa vakuuksista seuraavaa:

“Tuottojenvaihtosopimuksen vahvistussopimuksessa neljä kreikkalaista pankkia ottaa kantaakseen osan Suomen ERVV:n Kreikan lainaohjelman riskistä ns. total return swap -transaktiolla. Suomi puolestaan luopuu näiden pankkien hyväksi osuudestaan ERVV:n Kreikan lainaohjelmasta mahdollisesti tulevasta voitosta. Koska Kreikan ERVV-lainojen marginaali on nykyisin nolla, voittoja ei kuitenkaan ole odotettavissa”.

Monelle tavalliselle taapertajalle tämä kuitenkin kuulostaa heprealta. Jotta asia olisi selkeämpi, pitää tietää mikä on ERVV. Lyhenne ERVV muodostuu englannin kielen sanoista European Financial Stability Facility. Suomeksi tämä käännetään muotoon Euroopan rahoitusvakausväline. Nimensä mukaisesti kyseinen rahasto auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia Euro-maita.

Suomen talouden tila ja ennuste 2013

Kirjoittanut: Tutkiva journalisti - May• 10•13

Suomi on viime aikoina elänyt taantuman aikaa. Viime vuonna talous heikkeni hieman, mutta alkuvuodesta Aktia pankki kertoi positiivisessa tiedotteessaan, että kaikesta huolimatta Suomen talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna. Kuitenkin alkuvuoden ja vuoden 2012 jälkipuoliskon talouslukemat ovat olleet sen verran heikot, että vaikka talous kasvaisikin loppuvuodesta ei se riitä nostamaan tätä vuotta kokonaisuudessaan plussan puolelle. Aktian arvioiden mukaan talous laskee siis yhteensä 0,6 prosenttiyksikköä. Hyvänä uutisena voi pitää kuitenkin sitä, että jo vuonna 2014 talouden on arvioitu elpyvän ja kasvavan jopa 1,0 prosenttiyksikköä.

Aktia pankki arvioi myös työttömyyden kasvavan loppuvuodesta. Vuonna 2014 sen sijaan työttömyys tulee pankin arvioiden mukaan hieman laskemaan. Pankki kritisoi hallituksen toimia kiristää finanssipolitiikkaa nostamalla veroja ja lisäämällä menoleikkauksia. Aktian mukaan tämä voi vähentää kotimaista kysyntää ja heikentää Suomen taloutta entisestään.

Tilastokeskus ilmoitti hiljattain, että Suomen bruttokansantuote aleni 0,1 prosenttia tammi-maaliskuussa verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Mikäli taas verrataan lukuja vuoden 2012 tammi-maaliskuuhun, aleni BKT peräti 2,1 prosenttia. Huomionarvoista tosin on esimerkiksi se, että vuoden 2013 tammi-maalikuussa työpäiviä oli 2 vähemmän verrattuna edelliseen vuoteen, millä on jo merkittävä vaikutus verotuloihin. Tämä on jo neljäs vuosineljännes peräkkäin, kun BKT on joko pysynyt ennallaan tai laskenut. Taantuman kriteerit täyttyvät kun BKT pysyy samana tai pienenee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Toisin sanoen Suomen talous on siis taantumassa.

Tilastokeskus ilmoitti myös, että Suomen vienti kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä lähes 1 prosenttiyksikön verran verrattuna aiempaan neljännekseen. Vuodentakaisesta vienti taas pieneni jopa 4 prosenttiyksikköä. Työttömyys on myös kasvanut edellisvuoden alusta jonkin verran. Tämän vuoden alussa työttömyysprosentti oli 8,8 prosenttia, kun viime vuonna se oli 8,0 prosenttia.

Aktian ennuste esitti kuitenkin näkemyksen, että taantuma ei jatku enää syksyllä vaan Suomen talous lähtee lievään kasvuun. Kaikesta huolimatta tunnettu luottoluokitusyhtiö Moody’s myönsi Suomelle jälleen AAA-luottoluokituksen, joka on korkein mahdollinen valtioiden luottoluokitus. Suomi on ainoa euroalueella korkeimman luottoluokituksen saanut maa, jonka taloutta pidetään vielä hyvinkin vakaana. Myös muut suuret luottoluokittajat Fitch ja Standard & Poor myönsivät Suomelle korkeimman luottoluokituksen.

Osa talousasiantuntijoista pysyy silti skeptisinä. Suomen talouden kasvun odotetaan pysyvät melko vaatimattomana tulevina neljänneksinä. Toinen suuri ongelma, joka Suomen on tulevaisuudessa kohdattava on väestön ikääntyminen. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle talous tulee kuormittumaan huomattavasti, sillä valtion pitää maksaa eläkettä suurelle osalle väestöä eikä verotuloja tule yhtä paljon valtion kassaan. Tätä varten hallituksen on syytä tehdä tärkeitä poliittisia päätöksiä, joilla helpottaa Suomen taloutta. Taloutta helpottamaan on mietitty erilaisia vaihtoehtoja. Näitä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi eläkeiän nosto tai nuorien osaavien maahanmuuttajien tuominen Suomeen. Molemmat näistä voisivat toimia ainakin osittaisina ratkaisuina ongelmaan. Eläkeiän nosto ei kuitenkaan ole monenkaan työssäkäyvän ihmisen mieleen. Myös maahanmuuttoa koskevat kysymykset herättävät runsaasti tunteita ja mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Sote-uudistus – mistä tässä on oikein kyse?

Kirjoittanut: Tutkiva journalisti - May• 01•13

Mediassa on viime aikoina keskusteltu paljon Kreikka vakuuksista ja Euroopan taloudellisesta tilanteesta. Tämän lisäksi mielipiteitä on jakanut sote-uudistus. Sana sote-uudistus on esiintynyt eri julkaisuissa viime aikoina tiheään tahtiin. Tämä sana ei kuitenkaan ole monelle tavalliselle tallaajalle tuttu entuudestaan. Mitä sote-uudistuksella itse asiassa tarkoitetaan? Tässä artikkelissa yritämme hieman selventää asiaa.

Sote on lyhenne, joka tulee sanoista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sote-uudistuksella tarkoitetaan siis kuntauudistusta, joka käsittelee kyseisiä palveluita. Sote-uudistuksen tarkoituksena hallituksella olisi päivittää näiden palveluiden rakenne. Uudistusta on tarkoitus lähteä toteuttamaan jo vuoden 2013 lopulla, ja kuntien tulisi toimittaa uudistuksia koskevat selvitykset viimeistään vuoden 2014 heinäkuuhun mennessä.

Sote-uudistukseen liittyen joitakin kuntia yhdistetään isommiksi kunniksi. Terveyden- ja sosiaalihuollon järjestysvastuu riippuu uudistuksen myötä kunnan koosta. Jatkossa alle 20 000 asukkaan kunnat eivät siis saa itse järjestää kyseisiä palveluita. Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu siirtyy yli 50 000 asukkaan kunnille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joidenkin kuntalaisten on jatkossa matkustettava naapurikuntaan tiettyjä sairaanhoitotoimenpiteitä varten.

Sote-uudistuksesta on uutisoitu viime aikoina paljon. Helsingin Sanomissa kerrottiin kuinka hallituksessa ihmeteltiin opposition ristiriitaista suhtautumista uudistukseen. Hallituksen mukaan oppositio kannattaa uudistusta kuntien etujärjestössä, mutta ei eduskunnassa. Hallitus kritisoi myös sitä, että oppositiolla ei ole vastustuksesta huolimatta ehdottaa parempaa mallia uudistukselle. Myös itse Kuntaliitto on lähtenyt mukaan puolustamaan sote-uudistusta, mistä hallituksen jäsenet ovat hyvin tyytyväisiä.

Kuntaliiton tuki onkin merkittävä. Kuntaliitto edustaa nimittäin kuntien kaikkia toimijoita yhdessä. Vaikka hallituksella onkin usean tahon tuki takanaan, on se saanut myös paljon kritiikkiä. Esimerkiksi Lääkäriliitto on vastustanut kyseistä uudistusta. Monet lääkärit ovat huolissaan sote-uudistuksen myötä tulevista muutoksista, ja Lääkäriliitto vaatii nyt uudistuksen uudelleenarvioimista. Lääkäriliitossa ollaan sitä mieltä, että uudistus saattaa heikentää terveydenhuollon palveluita. Muutokset eivät Lääkäriliiton mukaan takaisi enää kestävää pohjaa terveydenhuollolle.

MTV3:n uutisissa käytiin läpi uudistukseen liittyviä asioita. MTV3 spekuloi myös sitä, mitä uudistus tulee tarkoittamaan yksityisen henkilön näkökulmasta. Sote-uudistuksen myötä palveluiden laatu paranee ja palvelut lisääntyvät. Miinuksena on kuitenkin se, että matkat palveluihin voivat pidentyä huomattavasti, kun pienissä kunnissa asuvien täytyy matkustaa suurempiin kuntiin palveluita saadakseen.

Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuksen jälkeen Suomi jaetaan 34 eri palvelualueeseen. Jokaisessa näistä alueista on yksi kunta, joka vastaisi koko alueen palveluista. Kuntien pitää jatkossa siis työskennellä tiiviisti yhdessä palveluiden takaamiseksi. Tämä helpottaisi yksityishenkilöä sillä tavalla, että apua tarvitessa on aina se tietty paikka mistä sitä saa. Ennen eri sairaanhoitoon liittyvät palvelut on voitu ripotella ympäri kuntaan. Uudistuksen jälkeen ne keskitetään paljolti yhteen paikkaan.

Monet kysyvät kuitenkin, miksi uudistus on tarpeellinen? Eikö sairaanhoito ole ihan hyvällä mallilla nyt. Hallitus on kuitenkin sitä mieltä, että uudistuksen myötä palvelut yhdenvertaistuvat. Eli kaikilla, kunnasta riippumatta, olisi jatkossa mahdollisuus päästä laadukkaaseen ja kattavaan hoitoon. Uudistus myös voisi luoda asutusta harvemmin asutuille alueille. Isommat kuntayhtymät houkuttelisivat asukkaita paremmin kuin tämän hetkiset pienemmät kunnat.

Pienissä kunnissa ollaan kuitenkin huolissaan. Kuinka pitkälle jatkossa pitää matkustaa, kun tarvitsee terveyden- tai sosiaalihuollon palveluita? Väestössä on myös paljon vanhoja ja huonosti liikkuvia ihmisiä, jotka eivät helposti voi matkustaa pitempiä matkoja. Tästä syystä hallitus onkin suunnitellut myös liikkuvia palveluita, kuten terveyskioskeja.